FVCA blogi

1.3.2017 8.12

Ruotsi tihentää askelta osaavan työvoiman verokilpailussa

Vesikansa_Heikki_colour_new
Heikki Vesikansa
Osakas
Hannes Snellman

Meillä on maailman osaavin työvoima. Olisi korkea aika saada se tuottamaan paremmin. Tämä vaatii optiotulon verotuksen muuttamista kilpailukykyiseksi, kirjoittaa asianajaja Heikki Vesikansa.

Ruotsin hallitus esitti vastikään huojennusta työsuhdeoptioiden verotukseen. Esityksen mukaan työsuhdeoptiosta saatua etua verotettaisiin jatkossa tietyissä tapauksissa pääomatulona, jonka verokanta on noin 25–30 prosenttia huomattavasti korkeamman ansiotulon veron sijaan. Uudet säännöt koskisivat vain niin sanottuja startup-yrityksiä, jollaisiksi esityksessä määritellään yritys, joka on toiminut enintään 10 vuotta. Yrityksellä voi olla enintään 50 työntekijää ja korkeimmillaan 80 miljoonan kruunun liikevaihto.

Ruotsin hallitus lähettää tämän uuden "verokilpailuaseensa" komission tarkasteltavaksi. Jos komissio toteaa, ettei esitys sisällä EU-sopimusten kieltämää valtiontukea, uudet säännöt tulevat voimaan 1.1.2018.

Ruotsin hallituksen uusi esitys antaa hyvän etiäisen siitä, mihin suuntaan valtioiden välinen verokilpailu saattaa olla kehittymässä. EU- ja OECD-maat ovat keskittäneet tarmonsa siihen, että perinteisiä pääomalle annettavia verotukia karsittaisiin. Verokilpailua osaavasta asiantuntijatyövoimasta ei olla rajoittamassa.

Maailman talousfoorumin Human Capital 2016 –raportin mukaan Suomella on jo toisena vuonna peräkkäin maailman paras työvoima erityisesti väestömme hyvän koulutustason ansiosta. Raportissa kuitenkin kummastellaan sitä, että ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden jää Suomessa olennaisesti jälkeen vertailun kakkosesta Norjasta ja viitosesta Ruotsista.

Kyynikko varmaan viittaisi eroihin maiden historiassa tai luonnonvarojen epätasaiseen jakautumiseen. Mutta raportin tuloksen äärelle on hyvä pysähtyä hetkeksi. Suomella on maailman paras työvoima. Miksi emme kuro naapurimaita umpeen bruttokansantulolla mitatussa hyvinvoinnissa? Suomen Tukholman suurlähettiläs Matti Anttonen nostaa yhden syyn esiin todetessaan, että kyvykkäät nuoret suomalaiset muuttavat nyt joukolla Ruotsiin (KL 2.1.2017). Houkuttimena ovat hyvinvointierot ja työntekijöille tarjotut mahdollisuudet.

Yksi houkuttelutekijä vuodesta 2018 eteenpäin voi olla Ruotsin sosialistihallituksen esittämä start- up-yritysten työsuhdeoptioiden erityinen veroetu. Toinen verokilpailuun liittyvä tekijä on itse asiassa ollut olemassa jo useita vuosia, mutta siitä ei ole käyty julkista keskustelua. Ruotsissa työsuhdeoptiot verotetaan jo nykyään pääomatulona – eikä vain start- up-yrityksissä – vaan kaikissa yrityksissä, jos työntekijä on maksanut optiosta käyvän merkintähinnan.

Tällaisessa tapauksessa jokaisesta optioetukruunusta jää ruotsalaiselle työntekijälle käteen 0,70–0,75 kruunua. Suomessa vastaavassa tapauksessa työntekijää verotetaan ansiotulosta ja käteen jäävä lisätulo on noin 0,46–0,48 kruunua. Työssäni kohtaan tämän eron usein, ja kerta kerran jälkeen joudun vakuuttelemaan ruotsalaisille työnantajille, että suomalaisia työntekijöitä tosiaan verotetaan näin paljon ankarammin optiotulosta.

Ankara verotus vähentää taloudellista toimeliaisuutta. Edes verojen päätehtävä – eli varojen tuottaminen valtiolle, kunnille ja seurakunnille – ei tällöin toteudu optimaalisesti. Hyvänä esimerkkinä on yhteisöveron tuotto, joka oli vuonna 2013 yhteensä 4,6 miljardia euroa. Verokanta oli 24,5 prosenttia. Vuonna 2016 yhteisöveron tuotto marraskuun lopussa, eli 11 kuukauden ajalta, oli 4,7 miljardia euroa. Verokanta laskettiin 20 prosenttiin vuonna 2014.

Nykyhallituksen ohjelman verolinjaukset sisältävät maininnan, jonka mukaan hallituskaudella "muutetaan osakkeiden luovutusvoittoveroa ja tuloverotusta siten, että listaamattomien työnantajayhtiöiden osakkeiden tai osakeoptioiden luovuttaminen avainhenkilöille on tietyin reunaehdoin mahdollista pääomasijoittajaa alemmalla arvostuksella ilman veroseuraamuksia". Maininta ei ole johtanut lakiesityksiin.

Olennaisin epäkohta verojärjestelmässämme on se, ettei työntekijä voi saada optiotuloa pääomatuloveron piiriin. Ei edes silloin kun hän maksaa optioista käyvän merkintähinnan. Osaava työvoima olisi korkea aika saada tuottamaan paremmin. Tämä vaatii optiotulon verotuksen muuttamista kilpailukykyiseksi.

---

Heikki Vesikansa työskentelee asianajotoimisto Hannes Snellmanilla Transaction Structuring-osa-alueesta vastaavana osakkaana. Heikin erityisosaamisalueeseen kuuluvat investointeihin, divestointeihin sekä yhteisyrityksiin liittyvä verostrukturointi.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi