FVCA blogi

14.3.2017 8.50

Nostaako protektionismi päätään myös verotuksessa?

Antti Leppänen_KPMG
Antti Leppänen
Partner
KPMG

Yrityskauppojen verosuunnittelussa pyritään varmistamaan, että kaupan rahoittamiseksi otetun velan korot voidaan vähentää verotuksessa. Asian merkitystä voidaan havainnollistaa arkielämästä otetulla esimerkillä: sijoitusasunnon ostajakin odottaa saavansa vähentää sijoitusasunnon hankintaa varten ottamansa lainan korot saamastaan verotettavasta vuokratulosta.

Vastaavasti yrityskaupassa ostaja voi pyrkiä rahoittamaan korkomenonsa hankitun yrityksen tuottamalla kassavirralla ja vähentämään korkomenonsa hankitun yrityksen tuottamaa voittoa vastaan. Verottajan kannalta asia ei ole aiemmin ollut kovin kiinnostava, koska vähennyskelpoista korkomenoa vastaa veronalainen korkotulo.

Miksi kiinnostus korkovähennyksiin on herännyt?

Korkovähennykset alkavat kiinnostaa verottajaa, kun korko maksetaan toiseen valtioon eikä vähennyskelpoista korkomenoa vastaa Suomessa veronalainen korkotulo. Esimerkiksi pääomasijoittajien hakiessa yrityskaupoilleen tuottoa velkavivulla voivat yrityskauppavelan määrä ja siitä maksettu korko kasvaa suuriksi, jolloin korkovähennyksellä saattaa olla iso fiskaalinen merkitys.

Ulkomaiset ostajat ovat usein pyrkineet vähentämään yrityskaupan korot Suomessa perustamalla Suomeen osakehankintaa varten ns. apuyhtiön, joka rahoittaa korkomenonsa hankitun yhtiön antamalla konserniavustuksella.

Verottaja on reagoinut koroista johtuvaan verotulon menetykseen

Lainsäätäjä on useissa maissa suojautunut suurilta korkovähennyksiltä rajoittamalla korkojen yleistä vähennysoikeutta. Näin on tapahtunut myös Suomessa. Suomessa verottaja on kuitenkin lainsäätäjän toimenpiteiden lisäksi alkanut rajoittaa nimenomaan ulkomaille maksettuja korkosuorituksia veronkiertosäännöksen nojalla.

Korkein hallinto-oikeus antoi viime toukokuussa ratkaisun, jossa yrityskaupasta johtuneiden ulkomaille maksettujen korkojen vähennyskelpoisuus evättiin apuyhtiörakennetta vastaavassa ns. sivuliikerakenteessa. Ratkaisun jälkeen verottaja tiedotti, että korkovähennys voidaan evätä myös apuyhtiörakenteissa. Näitä veroriitoja on nyt vireillä suuri määrä.

Kysymys on protektionismista

Veronkiertosäännökseen perustuva korkovähennysten epääminen kohdistuu käytännössä yksipuolisesti ulkomaille maksettuihin korkoihin. Veronkiertosäännöstä ei ole käytetty kotimaahan maksetun koron vähennyskelpoisuuden epäämiseen, koska vastaava korkotulo verotetaan silloin Suomessa eikä Suomessa tapahdu verotulon menetyksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore päätös KHO 2017:5 on tästä yksi osoitus.

Jos ulkomaille maksettujen korkojen vähentämistä aletaan rajoittaa, on se syrjintää ja protektionismia, jonka uhka maailmassa on kasvanut muutenkin Brexitin ja Trumpin presidentiksi tulon jälkeen. USA:ssahan suunnitellaan jo maahantuotujen tavaroiden ja ulkomailta ostettujen palveluiden vähennyskelvottomuutta yrityksille (ns. Border Adjustment).

Protektionismilla on haitallisia taloudellisia vaikutuksia, kun korkovähennys vaikuttaa ulkomaalaisten halukkuuteen investoida Suomeen. Vaarana on myös, että muut valtiot vastaavat samalla mitalla ja alkavat rajoittaa korkovähennyksiä suomalaisen sijoittajan tehdessä yrityskauppoja ulkomailla. Protektionismi on tunnetusti lyhytnäköistä: lopulta kaikki kärsivät.

Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran KPMG:n sivuilla 7.3.2017

Lisätiedot kirjoittajasta:

Partner Antti Leppänen toimii KPMG:n vero-ja lakipalvelujen veroriitojen ratkaisuryhmässä. Verotuksen parissa hän on työskennellyt parikymmentä vuotta, joista kahdeksan viimeistä KPMG:llä ja tätä ennen yritysmaailmassa.

Vapaa-aikanaan Antti ei riitele, vaan viettää vapaa-aikaansa Turussa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja