FVCA blogi

29.3.2017 9.30

Turvallisuudessa on pienen kansan menestys

file_1171841
Jarno Limnéll
Kyberturvallisuuden professori
Aalto-yliopisto

J.V. Snellman kiteytti aikanaan viisaasti, että ”sivistyksessä on pienen kansan turva.” Sivistyneet suomalaiset osaavat myös huolehtia turvallisuudestaan ja ymmärtävät sen yhä merkittävämmäksi kilpailuedukseen niin yhteiskunnalle kuin yrityksille.

Turvallisuudesta on Suomessa viime vuoden aikana puhuttu enemmän kuin vuosikymmeniin ja suorasanaisemmin kuin koskaan itsenäisyytemme aikana. Tämä on ymmärrettävää turvallisuusympäristössämme tapahtuvien nopeiden muutosten sekä vallitsevan epävakauden takia. Uskon, että turvallisuus on tänä vuonna aiempaakin vahvempo keskustelun aihe niin Suomessa kuin maailmalla.

Turvallisuutta ei tule kuitenkaan tarkastella pelkästään uhkien ja riskien näkökulmasta. Turvallisuutta voi kuvata olotilaksi, mikä mahdollistaa asioiden tekemisen. Välttämättömyyden ohella turvallisuus näyttäytyy tämän päivän maailmassa yhä vahvemmin mahdollistajana, oli kyse sitten digitaalisesta tai fyysisestä turvallisuudesta.

Turvallisuuteen yhdistyy keskeisesti luottamus. Turvallisuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Ilman toista ei ole toista. Yhä useampi turvallisuutta koskeva kysymys näyttäytyykin tänä päivänä kysymyksenä luottamuksesta. Kehen ja mihin voi tässä nopeasti muuttuvassa ja totuuden jälkeisessä maailma enää luottaa? Asiakkaan luottamus heijastuu suoraan yrityksen arvoon.

Valtioneuvoston kanslialle tekemässämme laajassa selvityksessä Suomen kyberturvallisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta nostamme esille kyberturvallisuuden nimenomaan kilpailuetuna. Turvallinen yhteiskunta houkuttelee sijoittajia ja turvallisia älylaitteita valmistavat yritykset ansaitsevat kuluttajien luottamuksen. Elämme kyberturvallisuudessa uudenlaisen turvallisuuskulttuurin luomisen ajanjaksoa, ja juuri nyt on mahdollisuus nostaa turvallisuus positiivisena kilpailuetuna esille.

Kyberturvallisuus, kuten turvallisuus, on kulttuurinen asia. Hyvään turvallisuuskulttuuriin liittyy ymmärrys riskeistä, vastuun kokeminen turvallisuuden kehittämisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa turvallisuuden parantamiseen. Yleinen tietous kyberturvallisuuden perusasioista ja näiden omaksuminen käyttäytymiseen kaipaa Suomessa aktiivista kehittämistä. Yleisen tietouden lisääntymisestä huolimatta on tietoisuutta kyberturvallisuudesta järjestelmällisesti lisättävä Suomessa niin poliittisten päättäjien, yrityselämän kuin kansalaisten keskuudessa.

Oleellista on ymmärtää digitaalisen ja fyysisen toimintaympäristön yhä tiiviimpi yhteenkietoutuminen. Turvallisuutta on osattava tarkastella kokonaisuutena, johon digitaalinen ympäristö erottamattomasti kuuluu – sitä yli- tai alikorostamatta. Turvallisuuden eri osa-alueiden raja-aidat ovat pitkälti keinotekoisia. Kyse on ymmärtää ja tarkastella turvallisuutta kokonaisuutena, sekä sitoutua turvallisuuden vahvistamiseen alkaen yritysten ylimmistä päättävistä tahoista. Tällöin turvallisuudesta on mahdollisuus luoda merkittävä ja liiketoimintaa tukeva kilpailuetu.

---

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja kyberturvallisuusjohtaja Insta Group Oy:ssä.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja