FVCA:n uutiskirjeet

FVCA:n uutiskirjeeseen koostetaan 2-3 kuukauden välein pääomasijoitusalan tapahtumia, uutisointia sekä FVCA:n näkökulmasta merkittävimpiä edunvalvonta-asioita. Kirje toimitetaan kaikille sen tilanneille.

Maistiaisen uusimmasta uutiskirjeestä löydät tältä sivulta, ja voit halutessasi myös tutustua vanhoihin uutiskirjeisiin.

Helpoimmalla tietysti pääset, kun tilaat uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi:







Tuorein uutiskirjeemme:


*|MC:SUBJECT|*
Pääomasijoitusyhdistyksen uutiskirje, joulukuu 2016


KASVUN RAKENTAJAT

Suomen pääomasijoitusyhdistys - FVCA:n uutiskirje


"Pääomasijoittajat sijoittivat yhteensä yli miljardi euroa suomalaisiin kasvuyrityksiin."

— Pia Santavirta, toimitusjohtaja, FVCA

Näin totesi toimitusjohtajamme Pia Santavirta tuoreen Kasvun nälkä -tutkimuksen julkaisun yhteydessä. Kerromme tutkimuksesta lisää tässä uutiskirjeessä.

Syksy on ollut Suomen pääomasijoitusyhdistys - FVCA:lle uudistumisen aikaa monella tavalla. Luet nyt yhtä uudistuneen viestinnän kulmakivistä - vakituista uutiskirjettä, johon kootaan yhteen suurimpia uutisia ja huippuhetkiä pääomasijoitusalan tapahtumista.

Tarjoilemme myös ekslusiivisen herkutteluhetken ja julkaisemme pääomasijoitustoiminnan tutkija Pasi Sorviston tuoreen haastattelun aluksi vain uutiskirjeen tilaajille.

Olet aina tervetullut seuraamaan meitä ja toimialan kuulumisia Twitterissä tai sivujemme välityksellä.

Jouluisin terveisin,

Otto Ahoniemi
Viestinnän tekijä
Suomen pääomasijoitusyhdistys - FVCA


1

Syksy 2016 huipentui osaltamme viime perjantaina 16.12, kun julkistimme Etlan ja Tekesin kanssa Kasvun nälkä -tutkimuksen.

Tutkimus on katsaus pääomasijoittajien merkittävään, mutta vähemmän ymmärrettyyn, kansantaloudelliseen vaikutukseen. Samalla se toimii oivallisena tietopakettina pääomasijoittamisen maailmasta.

Lukusuosituksemme niin aloittelijoille kuin konkareillekin!
Lataa tutkimus Etlan sivuilta (PDF)

2

"Hyvä trendi jatkuu", oli otsikkomme startup- ja kasvuyritysten pääomasijoitusten kehittymisestä puolivuosittaisen tilastojulkistuksen yhteydessä 29.11.2016. Jo edellisvuonna Suomi oli nimittäin huipulla pääomasijoitusten määrässä bruttokansantuotteeseen suhteutettuna ja samainen positiivinen vire näyttää jatkuvan.

Vuoden 2016 ensimmäisen puolen vuoden aikana tehtiin 65 miljoonan euron edestä pääomasijoituksia suomalaisiin startup- ja kasvuyrityksiin. Sijoitussumma on ollut uudella korkeammalla tasolla jo vuodesta 2013 lähtien
Lue lisää tiedotteestamme

3

Lanseerasimme lokakuussa uudenlaisen uutiskoonti -blogin, johon kokoamme kuukausittain pääomasijoitusalan tapahtumia, näkyvimpiä uutisia sekä suurimpia rahoituskierroksia. Näillä Too Long, Didn't Read -henkisillä blogeilla pääset hetkessä kiinni pääomasijoitusalan tapahtumiin, vaikka jokin tärkeä uutinen olisikin mennyt aiemmin ohi silmien.

Ensimmäinen uutiskoonti julkaistiin otsikolla "Lokakuussa pääomasijoitusalalla puhuttiin irtautumisista ja menestyksestä" ja sai joulukuun puolella vielä jatko-osan: "Marraskuu oli pääomasijoitusalalla kasvua ja positiivisuutta".

Blogit löydät osoitteesta Fvca.fi

4

Minkälaista pääomasijoitusalalla työskentely on?

Pyysimme FVCA:n ensimmäiseen Kaverikirja-haastatteluun IPR.vc:n Managing Partner Timo Argillanderin. Haastatelussa Timo kertoo muun muassa, mikä hänen työssään on parasta ja antaa vinkkejä 20-vuotiaalle itselleen.
Lue haastatelu ja katso video

5

Rahastoalan sääntely on monilta osin uudistettavana vuoden 2017 aikana. Kaikkia tulevia sääntelyuudistuksia ajatellen syksyn tärkein kannanotto tuli 29.9 eduskunnan talousvaliokunnasta, joka totesi lausunnossaan, että sekä EU-tason että kansallisen tason säädösten on tuettava vaihtoehtoisten rahoituskanavien hyvää kehitystä.

Suomen pääomasijoitustoimiala esittää EU-tasolla sujuvampaa rajat ylittävän toiminnan sääntelyä pääomasijoitusalan kansainvälistymisen helpottamiseksi. Kotimaisessa säädösvalmistelussa on puolestaan keskityttävä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen sujuvoittamalla ja purkamalla tarvittavilta osin kansallista sääntelyä. Esitämme lisäksi yhteistyössä Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan kanssa lakimuutosta, joka toisi arviolta 200 miljoonaa euroa lisää pääomia kasvuyrityksille. Ehdotus on konkreettinen ja nopeasti toteutettava toimenpide, johon toivomme päättäjien tarttuvan.

Tuoreimmassa lausunnossa liputimme yhteistyössä Fibanin kanssa Maria 0-1 -startup-keskittymän jatkokehittämisen puolesta. Helsingillä on kaikki mahdollisuudet muodostaa Maria 0-1-keskuksesta ICT-, digi- ja tech -alojen kansainvälinen huippukeskittymä eikä tätä mahdollisuutta pidä hukata!

Kaikki lausunnot löydät yhdistyksen kotisivuilta.

6

Pääomasijoitustoiminnan tutkija: ”Yhteiskunnan tulisi olla tukemassa ja luomassa edellytyksiä elinvoimaisen pääomasijoitusmarkkinan synnylle”


Viime viikkojen aikana kotimaan uutisvirtaa ovat vallanneet positiiviset tarinat teknologia- kasvuyritystapahtuma Slushista sekä kasvuyrityksistä ja niiden saamista pääomasijoituksista. Kasvuyritysten rahoitus jatkuu Suomessa vahvana tänä vuonna, ja pääomasijoittajien ja varhaisen vaiheen yritysten kohtaamisia on jälleen vauhdittanut marraskuun viimeiselle viikolle sijoittunut Slush. Pääomasijoitustoiminnan tutkija Pasi Sorvisto näkee Suomen kasvuyritys- ja pääomasijoitustoiminnan tilan kehittyvänä ja potentiaalin suurena, vaikka haasteita riittääkin.
Start-up-yrityksiä ja siemenvaiheen rahastoja kokoamassa ollut monialaosaaja eksyi Piilaaksoon ensimmäistä kertaa 90-luvun alkupuolella. Sorvisto pääsi tuolloin seuraamaan läheltä aitoa ja alkuperäistä pääomasijoitustoimintaa ja kasvavien yritysten rakentamista, ja vuosien saatossa hän on viettänyt pidempiä jaksoja Kaliforniassa. Vuosien varrella altistuminen Piilaakson, Bostonin ja myöhemmin Israelin teknologiayritysten ja niiden rahoituksen maailmalle synnyttivät ymmärryksen siitä, kuinka menestyviä yrityksiä rakennetaan ja rahoitetaan.

Sorvisto painottaa suomalaisten korkean teknologian ja osaamisen yritysten menestymisen edellytyksenä ymmärrystä pääomasijoittajien sielunmaisemaa ja päätöksentekokriteereitä kohtaan. “Yrittäjälle iso haaste on oman liiketoiminnan paketoiminen ja kuvaaminen niin, että se on sijoittajan kannalta houkutteleva ja relevantti. Kommunikoiminen vaatii taitoa ja sijoittajan näkökulmaan uimista. Pääomasijoittaja on tietyllä tapaa asiakas, jolle yrittäjä myy sijoitusmahdollisuutta.”

Yritysten rakentaminen ja johtaminen on puhtaasti ihmisistä kiinni


Sorviston puheessa toistuu tiheään neljä yritykseltä vaadittavaa pääelementtiä: markkinaymmärrys, päämarkkinoihin integroituminen, kumppanit ja pelistrategia sekä arvoa luova ratkaisu. “Yrityksiin joudutaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa rekrytoimaan spesifin markkinan osaajia eikä kaikkea osaamista löydy Suomesta. Täältä käsin ei voi tietää ketkä kansainvälisillä markkinoilla ovat juuri omaan alaan sopivia kyvykkyyksiä, vaan pelikentälle on lähdettävä itse.”

Jo vakiintuneiden yritysten kasvunnälkää kiihdyttää markkinaymmärrys, jota markkinamahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää. Yrityksellä on mahdollisuus kasvaa, jos sillä on markkinoilla kysyntää. Ilman tietämystä päämarkkinan tilanteesta on vaikea lähteä hyökkäämään.

Ongelmaksi Suomen kohdalla Sorvisto tunnistaa liiallisen sisäänpäin kääntyneisyyden. ”Olemme hyvin kiinni markkinassa paikallisesti, mutta tämän alueen yritysten tulisi olla Piilaaksossa, Bostonissa ja Berliinissä, siellä missä markkinat ovat. Tällä hetkellä Piilaaksossa esimerkiksi elää ja työskentelee 100 000 israelilaista huippuosaaja. Sellainen osaajapooli tuo kotimaahan palatessaan ison määrän markkinaymmärrystä, verkostoja ja monenlaisia resursseja.”

Määrä on suuri maalle, jonka väkiluku on vain hieman yli 8 miljoonaa.

Vaikka suomalaisilla yrityksillä olisi kasvupotentiaalia, ongelmaksi saattaa muodostua liiallinen teknologiaymmärryksen varaan laskeminen. Ainutlaatuiseen teknologiaan perustuvat yritykset tarvitsevat tiimeihinsä oletettua enemmän bisneksen rakentamisen osaajia. “Yritysten rakentaminen ja johtaminen on puhtaasti ihmisistä kiinni. Ihmisten kyvykkyydestä, rohkeudesta, toimeliaisuudesta ja ahkeruudesta”, Sorvisto tiivistää.

Yrittäjien kyvykkyyden kehittäminen on tekemällä oppimista. Suomen ylivoimaisesti parhaana trendinä Sorvisto pitää opiskelijayhteisöjen, kuten Aaltoesin luomaa uutta oppivaa ja ennakkoluulotonta kulttuuria. Esimerkkinä hän mainitsee yhteisössä alkuvaiheessa vaikuttaneen Miki Kuusen, joka nousi koko kansan tuntemaksi menestyneeksi start-up-yrittäjäksi tavanomaisesta poikkeavalla tavalla toimien.

“Meillä on ehkä siinä mielessä liikaa vanhakantaista uskoa ja luuloa yhteiskunnassa, että ensin tulisi olla kymmenen vuotta jossakin teollisuusyrityksessä ennen kuin voi lähteä yrittäjäksi. Toki tämäkin on hyvä reitti, mutta ei ainoa”, Sorvisto pohtii.

Aaltoesin kaltaiset opiskelijayhteisöt opettavat osallistumisen kautta, kuinka globaali markkina toimii ja kuinka sen kanssa kommunikoidaan. “Nuoret ovat loistavia esimerkkejä siitä, että siinä vaiheessa, kun ei ole perhettä, asuntolainaa tai muita siteitä, jotka pakottavat olemaan kiinnittyneenä tänne, voi lähteä vaikka muutamaksi kuukaudeksi Piilaaksoon rakentamaan omaa juttua”, Sorvisto toteaa.

Pääomasijoittajien tulisi kiinnittyä syvästi päämarkkinoiden maailmaan


Markkinaintegroitumista ja syvää markkinaymmärrystä vaaditaan yhtä lailla pääomasijoittajilta. Pääomasijoittajien kohdalla haasteeksi voikin muodostua juuri voittavien ja omaan sijoitusfokukseen sopivien yritysten löytäminen. “Sijoittajien tulee kiinnittyä päämarkkinoiden maailmaan ja avainverkostoihin, niitä eläen ja hengittäen. Vain tämä antaa mahdollisuuden arvioida millä tavalla markkina tulee muotoutumaan ja miten hallita markkinoilla esiintyviä riskejä”, Sorvisto sanoo.

Avainverkostoissa kiinni oleminen mahdollistaa esimerkiksi yhteissijoitusten tekemisen muiden pääomasijoittajien kanssa ja uusien kyvykkyyksien mukaan tuomisen tiimeihin.

Pääomasijoittajien riskinottohalun lisäämisen yhteydessä Sorvisto korostaa kyvykkyyttä. Mitä kyvykkäämpi pääomasijoittaja on, sitä todennäköisemmin riskiä pystyy ottamaan ja hallitsemaan. Riskiä ottaessa kysymys on kuitenkin ensisijaisesti siitä, missä riski on. Markkinariskiä on hankalampi hallita, kun taas teknologiaan ja tiimiin liittyvää riskiä voi ottaa enemmän.

Myös rahastokoolla on merkitystä. “Jos rahastokoko on riittävän suuri, pystyy tekemään sellaisia ratkaisuja, että voi ottaa itse isompaa roolia toimien lead-investorina seuraavillakin rahoituskierroksilla”, Sorvisto mainitsee.

Yhteiskunta mukaan start-up-toimintaympäristön kehittämistalkoisiin


Yhteiskunnallisesti kasvuyritysten vaikutus ulottuu laajalle. Kasvavat yritykset ovat kaikkein tärkein työllisyyttä lisäävä luokkansa, ja sitä kautta myös yhteiskunnalla on yhteinen intressi start-up-toimintaympäristön kehittämisessä. Valtioneuvoston kanslian tuore selvitys, Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat, toteaa tämän edellyttävän julkiselta sektorilta entistä vahvempaa ja fokusoidumpaa startup-yrityspolitiikkaa.

Sorvisto perää vuoropuhelua päätöksentekijöiden ja pääomasijoitustoiminnan tarpeet tuntevien välillä. “Meidän tulisi kysyä miksi yhteiskunnan pitäisi olla mukana luomassa dynaamista pääomasijoitus- ja yritysrahoitusmarkkinaa ylipäätänsä?”

Kun tarkastellaan esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Israelin markkinoita on huomattavaa, että valtiolla on ollut erittäin keskeinen rooli kasvavien yritysten ekosysteemin ja rahoitusmarkkinoiden synnyssä ja uusintamisessa. “On ihan luonnollista, että emme voi kopioida Piilaaksoa tai Israelin mekanismia tänne, mutta voimme ottaa mallia maista, joissa esimerkiksi regulaatiolla tai rahan uudenlaisella instrumentoinnilla on saavutettu merkittäviä etuja toimialalla. Tulee tuntea kuinka kilpailijat toimivat ja mikä yhteiskunnan kontribuutio on resurssien ja suotuisan toimintaympäristön luomisessa”, Sorvisto kehottaa.

Monet tutkimustulokset osoittavat täysin kiistattomasti, että nimenomaan venture capital -rahoituksella ja yritysrahoitusmarkkinan dynamisuudella on vahva korrelaatio kasvuyrittäjyyden kanssa. Pääomasijoittajilla on erittäin keskeinen merkitys uusien kasvavien yritysten luomisessa ja kohdeyritysten kasvunopeuden vauhdittamisessa esimerkiksi pörssilistautumisen jälkeen. Parhaimmillaan pääomasijoittajilla on valtaa fasilitoida kokonaan uusia teollisuuden aloja. Tästä ovat esimerkkeinä vaikkapa ohjelmisto- ja bioteknologia-ala.

”Tämä on vahva perustelu sille, miksi yhteiskunnan tulisi olla tukemassa edellytyksiä elinvoimaisen pääomasijoitus- ja koko yritysrahoitusmarkkinan synnylle”, Sorvisto toteaa. ”Silloin meillä on mahdollisuus luoda oikeasti kasvavia yrityksiä ja saada yhteiskuntaan uusia työpaikkoja ja vaurautta. Mutta samalla täytyy olla mekanismi rahoituskelpoisten ja kasvukykyisten yritysten synnylle. Kyse on co-evolutiivisesta prosessista.”

Vaikutus on kaksisuuntainen. Kun julkishallinto tukee kasvuyritysten pääomasijoituskelpoisuutta, syntyy positiivisia kasvutarinoita sekä pääomatarve ja paine luoda uusia pääomarahastoja.

Yhteiskunnalla voi niin ikään olla hyvin merkittävä rooli pääomasijoittajien määrän kasvattamisessa ja uusien tahojen aktivoinnissa. Työkalut voivat olla veroteknisiä tai rahastoteknisiä, mutta rahaa voidaan lisäksi instrumentoida uudella tavalla. Uusien rahoitusinstrumenttien luominen edistää myös rahastosijoittajien monimuotoisuutta.

Pasi Sorvisto:
  • Pääomasijoitustoiminnan tutkija, Tampereen yliopisto
  • Toiminut 20 vuoden ajan teknologiapohjaisen liiketoiminnan rakentamisen ja rahoittamisen parissa
  • Työstää parhaillaan väitöskirjaa nopean kasvun yritystoiminnasta.
  • Lähde: Kauppalehti

Teksti: Miira Kokkonen, Kuvat: Negative Space



Kaikki uutiskirjeet