Uutisia pääomasijoitustoimialalta

5.6.2017 12.00

Vaikuttavuussijoittaminen kiinnostaa pääomasijoittajia – tuotto-riski-tarkastelun rinnalle nousee kolmas ulottuvuus

Vaikuttavuussijoittamisesta odotetaan vastuullisen sijoittamisen seuraavaa kasvutrendiä. Siinä tarkastelukulma laajenee yritystoiminnan riskien välttämisestä yhteiskunnallisten hyötyjen aktiiviseen hakemiseen. Samalla tuotto-riski-tarkastelun rinnalle tulee kolmas ulottuvuus eli vaikuttavuus. Pääoma- ja instituutionaalisten sijoittajien yhteistyö on avainroolissa vaikuttavuussijoittamisen kehittymisessä.

Vaikuttamissijoittamisen taustalla ovat kasvavat globaalit ympäristölliset ja yhteiskunnalliset ongelmat. Vaikuttavuussijoittaja tavoittelee taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteet voivat liittyä vaikkapa veden- tai ilmanlaadun parantamiseen, nuorten asunnottomuuden vähentämiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn.

Monet sijoittajat etsivät tänä päivänä sellaisia sijoituskohteita, jotka heijastavat heidän omaa arvomaailmaansa. Tällainen näkökulma puhuttelee etenkin nuorta sijoittajapolvea. Yksi esimerkki tästä ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteita edistävät sijoitukset.

Vaikuttavuussijoittaminen ei ole vielä yleistynyt Suomessa, mutta siihen kohdistuu vahvaa kiinnostusta. Tämä käy ilmi Suomen pääomasijoitusyhdistyksen (FVCA), Sitran ja Deloitten yhteistyössä toteuttamasta vaikuttavuussijoittamisen tutkimuksesta.

”Vastuullinen sijoittaminen on jo osa pääomasijoittajien jokapäiväistä liiketoimintaa. Sen sijaan vaikuttavuussijoittaminen on pääomasijoittajille uudempi asia eikä ole vielä muodostunut omaa ekosysteemiä tai markkinaa Suomeen. Potentiaalia voisi kyllä löytyä”, sanoo Suomen pääomasijoitusyhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta.

Institutionaaliset sijoittajat voivat viitoittaa tietä

Institutionaalisten sijoittajien ja pääomasijoittajien välinen dialogi vaikuttavuussijoittamisesta edesauttaisi alan kehitystä Suomessa.

Institutionaaliset sijoittajat ovat vaikuttaneet omilla sijoituskriteerillään merkittävästi siihen, että vastuullisesta sijoittamisesta tuli osa pääomasijoittajien arkea. Vastuullisuus on ollut aina merkittävässä roolissa pääomasijoittajien toiminnassa, mutta vielä kymmenen vuotta sitten sitä ei oltu erikseen sisällytetty osaksi strategiaa ja raportointia. Nyt yli puolet vastanneista pääomasijoittajista (61 %) näkee vastuullisuuden vakiintuneena osana arvonluontia.

Vaikuttavuussijoittamisen osalta kehitys voi hyvin edetä samalla tavalla, ja muutos voi tapahtua nopeastikin. Institutionaaliset sijoittajat katsovat, että pääomasijoitukset sisältävät jo nyt runsaasti piilovaikuttavuutta, jota ei välttämättä tunnisteta tai tiedosteta, ja joka kannattaisi tehdä näkyväksi. ”Lähes kolme neljästä pääomasijoittajasta kertoo tavoittelevansa sijoitustoiminnallaan myös vaikuttavuutta, mutta ensisijaisesti sijoituksia mietitään luonnollisesti tuotto edellä. Vaikuttavuussijoittamisen kehitysvauhti riippuu pitkälti institutionaalisten sijoittajien suhtautumisesta aiheeseen”, sanoo Deloitten yritysvastuupalveluista vastaava Riikka Poukka.

Pelisäännöt puuttuvat – haasteena vaikuttavuuden mittaaminen

Vaikuttavuuden ympärille ei ole vielä rakentunut selkeitä käytäntöjä ja vakiintuneita toimintatapoja, vaikka sen tuomat mahdollisuudet tunnistetaan. Sillä ei esimerkiksi ole vielä selvää roolia pääomasijoittajien sijoitusstrategioissa.

”Vastuullisen sijoittamisen yhteydessä puhutaan usein yritystoiminnan jalanjäljestä, jota pyritään pienentämään. Tietoinen ja aktiivinen vaikuttavuuden tavoittelu taas tarkoittaa liiketoiminnan kädenjäljen kasvattamista”, Poukka jatkaa.

”Sijoittajille vaikuttavuus tarjoaa työkalun, joka voi auttaa systemaattisesti tunnistamaan uusia arvonluontimahdollisuuksia siellä, missä kestävän liiketoiminnan ongelmat ja ratkaisut kohtaavat”, toteaa Sitran vanhempi neuvonantaja Harri Männistö.

Vaikuttavuussijoittamiseen liittyy olennaisesti konkreettisten vaikuttavuustavoitteiden asettaminen, vaikuttavuuden mallintaminen sekä tulosten aktiivinen mittaaminen. Yli 80 prosenttia vastaajista pitää mittaamista vaikuttavuussijoittamisen suurimpana haasteena. Muita ovat muun muassa ekosysteemin kehittämättömyys sekä vaikuttavuuden ja tuoton välisen suhteen mittaaminen.

”Mielenkiinnolla seuraamme, miten vahvasti vaikuttavuus tuodaan osaksi nykymuotoista sijoitustoimintaa ja missä vaiheessa Suomeen syntyy vaikuttavuussijoittamiseen erikoistuvia rahastoja”, sanoo Santavirta

Vaikuttavuus täydentää tuotto-odotusta

Kansainvälisillä markkinoilla vaikuttamissijoittaminen kasvaa kiihtyvää vauhtia, ja useat suuret rahastotalot tarjoavat asiakkailleen laajan joukon vaikuttavuussijoittamisen ympärille rakennettuja rahastoja. Global Impact Investing Networkin (GIIN) tuoreimman raportin mukaan heidän jäsenkunnan hallinnassa olevat vaikuttavuussijoittamiseen kohdennetut varat kasvoivat 47 prosenttia 102 miljardiin euroon vuonna 2016. Jäsenistä 75 prosenttia käyttää instrumenttina pääomasijoittamista.

Myös suurin osa kyselyyn vastanneista suomalaisista sijoittajista katsoo, että vaikuttavuus täydentää tuotto-odotusta, eikä tuotosta olla valmiita luopumaan vaikuttavuuden kustannuksella.

”Tähänastisen historiatiedon ja selvitysten mukaan vaikuttavuussijoittamisen tuotot ovat linjassa – ja jopa paremmat – kuin perinteisten sijoitusten tuotot. Toiset sijoittajat painottavat enemmän tuottoa ja toiset vaikuttavuutta, mutta vaikuttavuuden ei siis tarvitse tarkoittaa tuotosta luopumista. Tyypillisesti tuottojen ja vaikuttavuuden välillä onkin vahva positiivinen riippuvaisuussuhde”, Männistö painottaa.

---

Vaikuttavuusinvestoimisen käsite on kansainvälisestikin vielä nuori. Ajatus yksityisten pääomien valjastamisesta erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien aktiiviseen ratkaisemiseen alkoi itää erilaisissa kansainvälisissä sijoittajayhteisöissä vuoden 2010 tienoilla. Suomessa Sitra on rakentanut vaikuttavuusinvestoimiselle ja -sijoittamiselle otollista toimintaympäristöä vuodesta 2014 alkaen.

Suomen pääomasijoitusyhdistys (FVCA), Sitra ja Deloitte toteuttivat yhteistyössä vaikuttavuussijoittamisen tutkimuksen keväällä 2017. Tavoitteena oli muodostaa käsitys vaikuttavuuden nykytilasta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista suomalaisessa pääomasijoittajakentässä. Kyselyyn vastasi 18 suomalaista pääomasijoittajaa, joiden joukossa oli sekä buyout-sijoittajia että varhaisemman vaiheen venture capital - sijoittajia. Kyselyn lisäksi viittä pääomasijoittajaa haastateltiin erikseen syventävällä haastattelulla. Osana tutkimusta haastateltiin myös noin kymmentä institutionaalista sijoittajaa. Selvitys sisältää 14 suositusta ja kehityskohdetta vaikuttavuussijoittamisen markkinoiden kehittämiseksi Suomessa.

Lisätietoja:Pia Santavirta
Toimitusjohtaja, Suomen pääomasijoitusyhdistys (FVCA)
pia.santavirta@fvca.fi
+358 40 5467 749


Harri Männistö
Vanhempi neuvonantaja, Sitra
harri.mannisto@sitra.fi
+358 400 440347


Riikka Poukka
Yritysvastuupalveluiden vetäjä, Deloitte
riikka.poukka@deloitte.fi
+358 50 575 8217  


---


Lisämateriaalit:





Palaa otsikoihin